Huolenpitoa henkilökunnasta ja ympäröivästä yhteisöstä


Ravintolakolmio-konsernin vastuullisuusraportti 2019


HUOLEHDIMME HENKILÖKUNNASTA JA YMPÄRISTÖSTÄ

Perheyritys Ravintolakolmio-konsernin arvot ovat aina olleet kumppani- ja yhteiskuntavastuullisia. Henkilökunnan terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on meille tärkein tehtävämme. Yhteistyökumppanimme valitsemme saman arvomaailman perusteella. Näin on ollut nelikymmenvuotisen tarinamme alusta alkaen, vuodesta 1979.

Ympäristövastuu on Ravintolakolmio-konsernissa juuri nyt erityisen huolellisen tarkastelun kohteena. Pyrimme parhaamme mukaan kantamaan vastuumme myös tällä tärkeällä saralla. Ravintolaliiketoiminta kuluttaa luonnonvaroja monella sektorilla. Energiankulutus, kemikaalit, ruokahävikki ja jätteet ovat alamme suurimmat ”paheet”.

Taloudellinen ja ekologinen tehokkuus tukevat useimmiten toinen toistaan. Toimimalla oikein ja järkevästi pystymme säästämään sekä rahaa että ympäristöä.

Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajaa enemmän kuin koskaan. Ravintolakolmion ravintoloissa naudan, sian ja siipikarjan liha on lähes poikkeuksetta suomalaista. Lähituottajia ja sesongin raaka-aineita suosimme aina kuin mahdollista. Vegaaniruokia lisätään listoille koko ajan.

Tässä raportissa voit tutustua vastuullisuustekoihimme. Raportti koskee kaikkia Ravintolakolmio-konsernin ravintoloita.


Joonas Keskinen
Kentän johtaja, Senior Partner, toisen polven perheyrittäjä
Ravintolakolmio-konserni

Annoskuva12

YMPÄRISTÖVASTUU

Ympäristöasiat ovat tänä päivänä ajankohtaisia meille kaikille. Isossa ravintola-alan yrityksessä tämä tarkoittaa monia käytännön tekoja. Sellaisia kuin hiilivapaan sähkön käyttäminen, ruokahävikin minimoiminen ja muovin käytöstä luopuminen aina kun se on ruoan säilyvyyden kannalta mahdollista.


Hiilivapaata sähköä ja säästeliästä sähkönkäyttöä

Ravintolakolmion ravintoloihin sähkö tulee kumppaniltamme Kymenlaakson Sähköltä, jonka sähköntuotannosta yli 90% on hiilivapaata. Myös yrityksen uudet investoinnit kohdistetaan vähäpäästöiseen tuotantoon.
Lue lisää: https://www.ksoy.fi/yritystieto/vastuullisuus 

Energian kulutusta ehkäisemme käyttämällä nykyaikaisia, energiaa säästäviä koneita, laitteita ja ratkaisuja. Sähkön kulutusta ylipäätään hillitään järkevillä arkipäivän prosesseilla, kuten uunien ohjelmointeja hyödyntämällä ja laitteiden hukkakäyttöä välttämällä.

Keittiöissämme kokataan pääsääntöisesti induktioliesillä, jotka säästävät sähköä jopa 70% verrattuna perinteisiin valurautaliesiin.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan kytkemään kylmälaitteemme keskuskoneellisiksi, jolloin keittiötiloihin ei johdeta lauhdeilmaa laitteista. Näin työskentelytilan lämpötilat ovat hallittavissa ja ilmanvaihdon tarve vähenee.

Modernit laitteet, kuten sekoittavat keittopadat ja ohjelmoitavat yhdistelmäuunit vähentävät tarvittavaa laitekantaa ja oikein käytettynä myös kypsennyshävikkiä.

Laitteiden vanhentuessa tai rikkoutuessa otamme ensisijaisesti huomioon uuden hankittavan laitteen energiatehokkuuden ja elinkaariodotuksen. Käytännön työnjohto ja hyvä perehdytys ovat avainasemassa koneiden ja laitteiden energiatehokkaassa käytössä.


Mihin ravintolassa kuluu sähköä?

Astianpesu 14 %
Kypsennys ja ruoanvalmistus 49 %
Kylmäsäilytys ja muu 37 %


Tiskaamme Joutsenmerkityillä pesuaineilla

Astioiden konepesu kuluttaa runsaasti pesu- ja huuhteluaineita – ja sen myötä ympäristöä. Me käytämme suomalaisia Kiilto Cleanin Joutsenmerkittyjä tuotteita, joiden ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Pesukoneiden annostelijat tarkistetaan ja säädetään kaksi kertaa vuodessa kulutuksen pitämiseksi mahdollisimman alhaisena. Ravintoloidemme uudenaikaiset pesukoneet käyttävät vettä säästeliäästi. 


LED-lamppuja ja sähköisiä laskuja

Ravintoloidemme kaikki lamput on mahdollisuuksien mukaan vaihdettu LED-lampuiksi ja tulevien valaisinten uusimisten yhteydessä varmistamme LED-sopivuuden.

Kaikki taloushallinnan prosessimme ovat käytännössä sähköisessä muodossa, jolloin paperin käyttö on minimoitu. Oma tilitoimistomme, Diafora Oy on ollut, ja on edelleen, edelläkävijä alan prosessien ja uuden teknologian hyödyntäjänä.


Ammattitaitoisessa keittiössä ruokahävikki pysyy minimissä

Koko Suomen ravintola-alan ruokahävikki on 75-85 miljoonaa kiloa ruokajätettä joka vuosi. Se on valtava määrä ruokaa. Suurin osa hävikistä syntyy linjastoruokailujen tarjoilutähteistä ja ylivalmistetusta ruoasta, jota ei voida hyödyntää uudelleen. Ravintolasektorilla noin viidesosa syötäväksi tarkoitetusta ruoasta päätyy biojätteeseen.

Hävikkiä voidaan ehkäistä mm. tilaamalla oikeat määrät raaka-aineita, valmistamalla ruoat asianmukaisissa lämpötiloissa sekä täyttämällä buffet-pöytiä sopivilla määrillä.

Ravintolakolmion ravintoloiden keittiöissä ruoan valmistus on ammattitaitoista, minkä vuoksi ruoan valmistuksen ja varastoinnin yhteydessä hävikkiä syntyy vain muutamia prosentteja. Hävikin minimointi on ammattitaitoisille kokeillemme ja keittiömestareillemme kunnia-asia. Ammattitaidolla johdettu keittiö on jokaisen ravintolan taloudenhallinnan kulmakivi.

Ruokahävikkiä syntyy myös asiakkailta, kun omaa nälkää ei aina osata arvioida oikein. Kiitos ravintoloidemme valveutuneiden asiakkaiden, linjastolounasta tarjoavilla ravintoloillamme syntyy vain vähän hävikkiä lautastähteenä.

Buffetissa ruokaa voi aina ottaa lisää, joten kerralla kannattaa koota lautaselle vain sellainen annos ruokaa, jonka jaksaa varmasti syödä. Me pyrimme osaltamme minimoimaan ruokahävikkiä muun muassa valitsemalla oikeita lautaskokoja.

Kaikista toimenpiteistä huolimatta ruokaa jää ravintoloissamme yli lähes päivittäin – niin kokous- kuin lounasruokailuista. Myymme ylijäävää ruokaa ResQ- sovelluksen avulla omakustannehintaan asiakkaillemme.


Rasvakeitinten jäteöljystä polttoaineeksi

Jätteiden lajittelu ja esimerkiksi rasvakeitinten jäteöljyjen kerääminen kierrätykseen kuuluu jokaisen ravintolamme arkeen.

Talteen kerätty jäteöljy jalostetaan edelleen biodieseliksi. Biojäte, lasi, kartonki, metalli ja muoviset pullot ovat suurimmat jätejakeemme, jotka kierrätämme asianmukaisesti.

Muovin kierrätyksen järjestäminen asianmukaisesti on seuraavaksi listallamme kaikissa ravintoloissamme. Suurkeittiöissä pakkausmuovin määrä on onneksi hyvin vähäistä.


Ekologisia kertakäyttöastioita

Kertakäyttöastiat ja käyttömateriaalit ovat  ravintoloissamme mahdollisimman ekologisia ja kierrätettäviä. Kaikki käyttämämme muovipillit vaihdetaan ekologisiin olkipilleihin 15.8.2019 alkaen.


Tehostettu logistiikka

Kumppanien valinta on ehkäpä tärkein yksittäinen tekijä, johon yksittäinen ravintola voi ympäristön näkökulmasta vaikuttaa.  Keskitämme ostojamme mahdollisimman paljon samoille toimijoille logistisen tehokkuuden saavuttamiseksi. Ostamme noin 65% kaikista tuotteistamme valitun tukkurimme Kespron kautta:   www.kespro.com/vastuullisuus

Vaadimme tavarantoimittajiltamme parasta mahdollista vastuullisuutta niin ympäristö- kuin muissakin asioissa.


Kasvisruoka säästää ympäristöä

Kasvisruokien kysyntä on ilmastosyistä kasvava trendi – ja tärkeä valinta ympäristömme kannalta. Kasvis ja vegaaniruokavaliot ovat kasvava sektori myös ravintoloissa. Ravintolakolmion kaikkien ravintoloiden ruokalistoilla on tarjolla kasvispohjaisia ja vegaanisia vaihtoehtoja.

Annoskuva21

RUOAN ALKUPERÄ JA EETTISYYS

”Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajia nyt enemmän kuin koskaan. Ravintoloissa tarjoiltavan lihan alkuperän  kertominen asiakkaille selkeästi tuli pakollisesi 1.5.2019 alkaen, mutta kaiken muunkin tarjoiltavan ruoan alkuperästä saa meillä aina kysyessään tarkan tiedon.”

– Sami Hiltunen, keittiömestari, partner

 

Ravintolakolmio-konserni liputtaa kotimaisen lihantuotannon puolesta. Ravintoloissamme tarjoillaan pääsääntöisesti suomalaista naudan-, sian ja siipikarjanlihaa.


Lihan kotimaisuusaste on meillä 90 %

Tuoreen lihan alkuperä piti ilmoittaa ravintoloissa kirjallisesti alkaen 1.5.2019. Ilmoitusvelvollisuus koskee tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudan, lampaan, sian, vuohen ja siipikarjan lihaa.

Ravintoloissamme käytetystä lihasta noin 90 % on kotimaista. Naudan- sian ja siipikarjan liha tulee meille Atrialta. Kotimainen liha on laadukasta ja turvallista ja edistää työtä Suomessa.

Kotimaisen lihan laatu ei ole sattumaa, vaan pitkään jatkuneen suunnitelmallisen työn tulos. Lihaketjun vastuulliset toimintatavat ulottuvat eläinten kasvatuksesta elintarviketeollisuuden kautta kaupan myyntitiskille asti. Suomen olosuhteet ovat varsin otolliset lihakarjan kasvatukselle.” Lähde: Hyvää Suomesta

Perusteluja kotimaisen lihan käyttöön lisää täällä: https://www.hyvaasuomesta.fi/suomalainen-ruoka/suomalaiset-ruokaketjut/liha

Kalatuotteissa suosimme kotimaisia villejä ja kasvatettuja kaloja. Muutoin varmistamme että käyttämämme kalat ovat ASC tai MSC merkittyjä.

Kahvi- ja teekumppanimme on Paulig, joka käyttää vain vastuulliseksi varmennetuista lähteistä tulevaa kahvia. Tämä tarkoittaa sitä, että Pauligin kahvi on kumppanuusohjelmien kautta hankittua tai vastuullisuussertifioitua.

Pyrimme suosimaan ja soveltamaan kaikilla ruokalistoillamme sesongin parhaita makuja sekä pien- ja lähituottajien tuotteita.


Tuottajatarina: Peltolan Juustola

Juustoa luonnon raaka-aineista

Peltolan Juustola on perinteikäs perheyritys Suonenjoelta, jossa valmistetaan vain luomu- sekä säilöntäaineettomia tuotteita. Jäätelöt, sorbetit, kirnuvoi ja juusto syntyvät aidoista luonnon raaka-aineista.

Suosittu Peltolan Blue sinihomejuusto saa luonteikkaan makunsa Rautalammilla viljellystä puna-apilasta ja valmistuu juustomestarien toimesta käsityönä. Peltolan kirnuvoi valmistetaan vanhalla perinteisellä hapatus- ja kirnuamismenetelmällä. Ravintolakolmion ravintoloissa on tarjoiltu Peltolan Juustolan tuotteita jo yli 25 vuoden ajan. http://www.peltolanjuustola.fi/index.html

2019_saaristolaispöytä_elokuu

RUOAN TURVALLISUUS

Erilaiset ruoka-aineallergiat ovat tänä päivänä varsin yleisiä. Jos sinulla on jokin ruoka-aineallergia, keskustele rohkeasti sopivista annoksista oman tarjoilijasi kanssa. Vaihtoehtoja löytyy jokaiselle. Annoksia voidaan osin myös räätälöidä erikoisruokavalioon sopivaksi.

Yleisimmin allergioita aiheuttavat gluteeni ja viljatuotteet, äyriäiset, muna, kala ja kalatuotteet, pähkinät, soija, maito ja selleri. Ruokalistoillemme on merkitty laktoosittomat, (L), gluteenittomat (G) ja maidottomat (M) tuotteet. Lisätietoja ruoka-annoksista ja niihin käytetyistä raaka-aineista saat henkilökunnalta.


Omavalvonta ja tuoteturvallisuus ravintoloissa

Laki velvoittaa ravintolat omavalvontaan. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo elintarvikealan yrityksiä. Raportit terveystarkastajien tekemistä tarkastuksista löytyvät Eviran Oiva-järjestelmästä: www.oivahymy.fi.

Annoskuva31

TALOUDELLINEN VASTUU

”Meillä kaikki työnantajamaksut maksetaan pilkulleen.” – Heimo Keskinen, Ravintolakolmio-konsernin perustaja, hallituksen puheenjohtaja

Taloudellisesti vastuullinen yritys huolehtii kannattavuudestaan, maksaa palkat lakien mukaan ja ajallaan kaikille työntekijöilleen sekä huolehtii että tavarantoimittajat saavat suorituksensa silloin kuin kuuluu.

Vastuullinen yritys kantaa kortensa kekoon myös yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen maksettujen verojen muodossa. Meillä Ravintolakolmiolla on lain kirjainta noudatettu aina pilkulleen ja olemme toimineet lukuisissa työryhmissä alalla esiintyvien epäkohtien saattamiseksi paremmalle tolalle.

Ravintolakolmion perustaja, Heimo Keskinen on alan sisällä pyrkinyt kaikin keinoin lisäämään alamme tunnettuutta vastuullisena yrityksenä.  Harmaan talouden torjuminen on ravintola-alalla keskeinen teema. Heimo on tehnyt osaltaan pioneerityötä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ryn, verottajan ja muiden tahojen kanssa erityisesti harmaan talouden torjumiseksi. Tätä työtä jatkamme edelleen eri foorumeissa.


Omistajan tarina: Heimo Keskinen

Taistelu harmaata taloutta vastaan

Ravintolakolmio-konsernin perustaja, hallituksen puheenjohtaja Heimo Keskinen tunnetaan ravintola-alalla aktiivisena harmaan talouden torjujana. Keskinen koulutti 2000-luvun alussa muun muassa yli 700 verotarkastajaa harmaan talouden torjumiseen. Läpi käytiin niin kassajärjestelmät kuin ravintoloiden tunnuslukujen tulkitseminen. Hän myös  lobbasi asiaa aktiivisesti niin ylimmälle poliisijohdolle kuin kansanedustajille, koska oli vaarana menettää harmaantalouden virkamiesten määrärahat.  Tällä tavoin saatiin varmistettua määrärahat useiksi vuosiksi.                                        

Keskinen etunenässä lähdettiin viranomaisten kanssa kiertämään ravintoloita ympäri Helsinkiä. ”Ravintola-alan työnantajajärjestö pyysi itse tällaisia erityistarkastuksia, koska ongelma oli alalla iso ja vääristi kilpailua. Niin se tekee edelleen. Ja on jopa lähtenyt kasvuun, kun työtä ei ole vuosiin säännönmukaisesti tehty”, Heimo Keskinen sanoo.

Harmaaseen talouteen liittyy niin tuotteiden lyömättä jättäminen kassakoneeseen kuin työntekijän sosiaalimaksujen maksamatta jättäminen. Ensimmäisessä tapauksessa valtio menettää verotuloja ja toisessa tapauksessa valtio maksaa erinäisinä tukina tällaisille työntekijöille elannon, koska eläkkeitä ei ole kertynyt.  Suomalainen veronmaksaja häviää molemmissa.

”Asiakkaiden hintamielikuva vääristyy, kun harmaata taloutta harrastava ravintoloitsija pystyy hinnoittelemaan tuotteensa liian alhaisin hinnoin. Ravintoloiden tunnuslukuja tulkitsemalla harmaan talouden harjoittajan löytäisi helposti”, Keskinen toteaa. ”Ongelma on resurssien puute.”

Ravintoloihin on ehdotettu sertifioituja kassakoneita mutta niistä ei ole hyötyä ellei kassakonetta käytetä”, Keskinen sanoo. ”Suurin ongelma on pienissä ravintoloissa, joissa ei ole anniskeluoikeuksia, koska näissä paikoissa ei juuri ole valvontaa. Itse kehittäisin tavan, jolla verottajalla on suora pääsy ravintoloitsijan kassakoneisiin.”  Olen tätä verottajalle ehdottanut, olisimme valmiit testikohteeksi.

Asiakas voi auttaa harmaan talouden torjunnassa kuittia vaatimalla. Nuorta alalla aloittavaa  työntekijää Keskinen kehottaa olemaan tarkkana, jotta kaikki sosiaaliturva- ja eläkemaksut tulee työnantajan taholta maksettua.

Ravintolakolmiossa työntekijän ei ole koskaan tarvinnut näistä asioista huolehtia.

Oma tilitoimistomme Diafora Oy on keskittynyt ravintola- alan kirjanpitoon. Alan syvällinen tunteminen auttaa sekä omia tytäryhtiöitämme, että lukuisia muita ravintola- alan yrityksiä välttämään taloudelliset sudenkuopat ja ohjaa toimimaan lain mukaisesti.


Ravintolakolmio-konserni

14 yksilöllistä ravintolaa pääkaupunkiseudulla, Tilitoimisto Diafora Oy ja kolme yhteistyöravintolaa

Työllistää noin 200 henkilöä

Kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli noin 24,5 miljoonaa euroa

Annoskuva41

SOSIAALINEN VASTUU

”Palvelualalla menestytään vain ihmisten kautta. Meille henkilökunnan hyvinvointi on aina ollut ykkösasia.” – Joonas Keskinen, Senior Partner, Ravintolakolmio-konserni

Sosiaalinen vastuu tarkoittaa Ravintolakolmio-konsernissa suhdetta ja suhtautumista asiakkaisiin, henkilöstöön ja kumppaneihin. Työhyvinvointi, tasavertaisuus, syrjimättömyys ja turvallinen työympäristö ovat keskeisiä tekijöitä tässä kokonaisuudessa.


Oikeudenmukainen johtaminen on perusoikeus

Hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen on henkilöstöllemme ”perusoikeus”. Mittaamme työhyvinvointia jokaisessa yksikössämme. Lisäksi henkilöstömme arvoivat vuosittain esimiestensä johtamista. Vaatimustasomme ovat korkealla ja raja-arvojen alittuessa ryhdymme korjaaviin ja ohjaaviin toimenpiteisiin.

Työhyvinvoinnin keskiarvo 2019 oli 4.1 (asteikolla 1-5) ja keskiarvo oli sama avainhenkilöidemme johtamismittauksessa.

Syrjintään kaikissa muodoissaan suhtaudumme nollatoleranssilla. Mahdollisiin häirintätapauksiin puutumme välittömästi ja käytämme tilanteiden oikaisemiseksi kaikki lainsäädännön puitteissa olevat keinot.

Työsopimusehtojen noudattaminen on meillä itsestäänselvyys. Ravintola-alalla joustaminen puolin ja toisin on arkipäivää mutta pyrimme huolehtimaan työn kuormituksen sopivaksi yksilöllisesti kullekin työntekijälle. Maksamme pääsääntöisesti alan työehtosopimuksia parempia palkkoja työntekijöidemme osaamistason perusteella.

Pääsääntöisesti työntekijämme ovat omia työntekijöitämme. Pyrimme solmimaan vakituisia, täysiaikaisia työsuhteita emmekä käytä hyppyvuoroja eli työvuoron jakamista aamu- ja iltavuoroon. Tilapäisen työvoiman tarpeeseen ja rekrytointiin olemme solmineet kestäviä ja kehittyviä kumppanuussuhteita alan vastuullisten välitysyritysten kanssa.

Vakituisia työntekijöitä: 140 

Kaikki työntekijät: noin 200


Työntekijätarina: Niina Gåsman

Parasta on helposti lähestyttävä johto

Cantina Westistä Meripaviljongin terassille ja Juttutupaan kesällä 2019 siirtyvä Niina Gåsman on työskennellyt ravintola-alalla vakituisesti 20 vuotta, josta kohta 11 vuotta Ravintolakolmiolla.

”Opiskelin nuorena lähihoitajaksi, mutta tein jo silloin viikonloppuisin ja lomilla eri töitä ravintoloissa. Veri alkoi pian vetää kokonaan sosiaaliselle ja vilkkaalle ravintola-alalle, joten lähihoitajan ura jäi kolmen vuoden mittaiseksi”, Niina naurahtaa.

”Viihdyn Ravintolakolmiolla todella hyvin. Parasta on tunne siitä, että olemme työnantajalle tärkeitä ja että meistä pidetään huolta. Työnantajana Ravintolakolmio on joustava ja välittävä. On hienoa, että työntekijöiden ideoita kuunnellaan ja niitä otetaan käytäntöön. Pidän erityisesti siitä, että yrityksen johtoa on todella helppo lähestyä – aina saa mennä juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia”, ravintola-alan moniottelija sanoo.

”Työsuhde-edut ovat hyviä nekin. Itse hyödynnän hammashuoltoa, liikuntaseteleitä ja viime vuosina myös ravintolaetua.”


Pidämme työtekijöidemme terveydestä huolta

Kaikille työntekijöillemme kuuluu laaja työterveyshuolto. Myös ennakoiva työterveyshuolto kuuluu työntekijöidemme etuihin pitääksemme työntekijämme hyväkuntoisina ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään.  Vakuutamme työntekijämme erillisellä lisäturvalla jolloin he ovat kattavasti nopean ja asiantuntevan hoidon piirissä myös vapaa-ajallaan. Sairasturvavakuutuksemme kattaa myös vanhojen vammojen hoidon. Suun terveyttä edistämme tarjoamalla kaikille vakituisille työtekijöille hammashuollon 350 € saakka vuosittain.


Ammatillisen osaamisen ylläpito tärkeää

Mahdollistamme henkilöstömme ammatillisen kehittymisen tarjoamalla jatkuvasti tuotteisiin ja hallintoon liittyviä koulutuksia yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Esimerkiksi syväluotaavaa viinikoulua olemme pitäneet yllä jo yli 25 vuotta.


Oppilaitosyhteistyö poikii uusia työntekijöitä

Koulutetut työpaikkaohjaajat tuovat opiskelijoille turvaa työssäoppimisjakson aikana.“

– Tuuli Tommola, Stadin ammattiopisto

Työssäoppimisen edistäminen ja tiivis yhteistyö alan oppilaitosten kanssa näyttelee Ravintolakolmiolla tärkeää roolia. Olemme saaneet paljon kiitosta tavastamme hoitaa nuoret alan opiskelijat sisään työyhteisöihimme. Koulutamme jatkuvasti lisää omia esimiehiämme työpaikkaohjaajiksi. Tarvittaessa tarjoamme ilmaisen majoituksen maakunnista tuleville nuorille.

Noin 170 nuorta kartuttaa meillä vuosittain osaamispääomaansa työssäoppimisen kautta.  Meille tämä panostus on poikinut pitkäkestoisia työsuhteita, kun opiskelija on valmistuttuaan työllistynyt ravintoloihimme.

Koulujen yhteyshenkilöt kuvaavat yhteistyötä kanssamme innostavaksi, positiiviseksi, ystävälliseksi, auttavaiseksi ja sujuvaksi. Yhdeksän kymmenestä oppilaitosyhteyshenkilöstä antoi meille arvosanaksi erittäin hyvä vuonna 2018.

Yhteistyökumppanitarina: Stadin ammattiopisto, Tuuli Tommola


Opiskelijoista huolehditaan

”Ravintolakolmion ravintoloissa käy vuosittain kouluttautumassa ammattiin niin tarjoilijan kuin kokin perustutkintoaan meillä suorittavia opiskelijoita. Monien ravintoloiden kanssa meillä on ollut jo useiden vuosien ajan yhteistyötä. Näihin paikkoihin on luontevaa lähettää opiskelijoita, kun tietää, että heistä huolehditaan ja heidät opastetaan huolellisesti työtehtäviinsä. Näin oppimiskokemuksesta tulee onnistunut ja itse oppiminen varmistuu”, toteaa ravintolapalvelun opettaja ja tiimimestari Tuuli Tommola Stadin ammattiopistosta.

”Syksyllä 2018 kartoitimme yhdessä Ravintolakolmion johdon kanssa, mikä heidän ravintolansa palvelee parhaiten mitäkin tutkinnon osaa. Tämä helpottaa opettajien työtä, kun opiskelijoille aletaan haarukoida harjoittelupaikkoja. Opiskelijoiden kannalta on hienoa, että heille tarjotaan työsuhdelounas ja he saavat harjoittelun aikana käyttöönsä Ravintolakolmion henkilökuntakortin etuineen.”


Vamoksen matkassa syrjäytymistä ehkäisemässä

”Yhteistyö nuorten kanssa tarjoaa meille hyvän tavan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.” Sami Hiltunen, partner, Ravintolakolmio

Nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyminen ja putoaminen yhteiskunnan rattailta huolettaa myös meitä Ravintolakolmiolla. Monet työntekijämme ja harjoittelijamme ovat nuoria. Sosiaalisen vastuun hankkeemme valitsimme juuri nuorten parista. Kesällä 2019 aloitamme yhteistyön Helsingin Diakonissalaitoksen nuorten palveluiden parissa tukeaksemme omalta osaltamme nuorten kiinnipääsyä hyvään arkeen. 

Vamos on Helsingin Diakonissalaitoksen palvelu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Vamos vähentää 16–29 -vuotiaiden nuorten syrjäytymistä ja auttaa nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan, koulutukseen ja työhön. Vuonna 2018 Vamos-valmennuksessa oli yli 2300 nuorta, jotka saivat apua arjessa pärjäämiseen, asumiseen, koulu- ja työasioihin sekä oman talouden hoitamiseen.

”Haluamme tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria saamaan otetta normaaliin arkeen. Se on ensiarvoisen tärkeää niin nuoren oman elämänhallinnan kuin yhteiskunnan toimivuuden kannalta”, toteaa Ravintolakolmion Sami Hiltunen.

Ravintolakolmio tukee Vamoksen toimintaa sekä rahallisesti että itse osallistuen ja osallistaen. Rahaa kerätään muun muassa teema- ja kampanjaviikoilla, ravintoloiden äitien- ja isänpäivän kampanjakeräyksillä, hyväntekeväisyystapahtumilla sekä suoralla joululahjarahalla.

“Myös henkilökunnallamme on mahdollisuus vaikuttaa hyvän asian puolesta lahjoittamalla omaan joululahjaansa varatut rahat Vamokselle.  Vuoden varrella tapaamme myös hankkeen piirissä olevia nuoria lounaiden merkeissä valmentaen. Tiettyihin asiakastilaisuuksiimme tarjoamme nuorille palkallisia työmahdollisuuksia.”

https://www.hdl.fi/vamos


Yhteistyökumppanin tarina

Odotamme innolla yhteistyötä Ravintolakolmion kanssa

Helsingin Diakonissalaitos / Vamos-palvelu, Katri Angeria, asiakkuuspäällikkö

”Vamoksen nuorten syrjäytymistä ehkäisevä palvelukonsepti toimii kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Toimintamme mahdollistuu moninaisen rahoituspohjan avulla, jossa lahjoitusten osuus on yhä merkittävämpi”, Katri Angeria kertoo.

“Olemme todella innoissamme uudesta, merkityksellisestä yhteistyöstä Ravintolakolmio-konsernin kanssa. Kesällä 2019 käynnistyvä yhteistyö on laaja ja suunnitelmaan kuuluu niin osallistavaa kuin lahjoituksellista toimintaa, molemmat tärkeitä osa-alueita.  

Nuorillamme on erilaisia tarpeita ja unelmia, kuten työpaikka ja asunto. Ravintolakolmion osalta odotan erityisesti hetkiä, jolloin nuoret pääsevät tutustumaan Ravintolakolmion toimintaan. Yhteistyö on kokonaisuudessaan hieno esimerkki monimuotoisesta ja merkityksellisestä työelämäyhteistyöstä.”


RAVINTOLAKOLMIO

Ravintolakolmio-konserni on 40-vuotias perheyritys, jota luotsaa järjestyksessään jo toinen sukupolvi. Konserniin kuuluu 14 yksilöllistä ravintolaa pääkaupunkiseudulla, tilitoimisto Diafora Oy ja kolme yhteistyöravintolaa. Ravintolakolmio työllistää kaikkiaan noin 200 henkeä, ja kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli noin 24,5 miljoona euroa.


Konsernin ravintolat

Lasipalatsin Bio Rex, Café Lasipalatsi, Ravintola Lasipalatsi

Ravintola Casa Mare

Graniittilinna  

Juttutupa, Juttutuvan Sauna

Meripaviljonki ja Meripaviljongin terassi

Paasiravintola, Paasin kellari

Tony’s Deli, Tony’s Street Bar

Suomenlinnan panimoravintola

Viaporin Deli ja Café

Ravintola Weeruska